Nauta muuttaa ihmisravinnoksi paljon sellaista kasvillisuutta, jota ihminen ei voi sellaisenaan syödä. Kasvipeitteiset laitumet ja nurmet pitävät pintamaata paikoillaan ja pidättävät ravinteiden valumista vesistöihin. Suurin osa maailman maatalousmaasta on laidunta, joiden hiilinielupotentiaali on valtava. Monivuotisten nurmien juuristo on tärkeä hiilivarasto. Nurmea syövä nauta tuottaa myös vähemmän metaania kuin muilla tavoin ruokittu. Nurmen kautta sitoutunut hiili korvaa mahdolliset metaanipäästöt ilmastonmuutoksen kannalta. Nauta tarvitsee vuorokaudessa kymmeniä, jopa sata litraa vettä. Suomessa veden saanti ei ole ongelma, toisin kuin esimerkiksi Etelä-Amerikassa tai muilla kuivuuden vaivaamilla laidunalueilla, jossa veden käyttöä joudutaan rajoittamaan. Ulkona viihtyvä liharotuinen karja pystyy elvyttämään ja ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta vaativissakin olosuhteissa, kuten pensoittuneilla tai metsittyneillä viljelymailla, rannoilla ja kivikoissa. Laiduntaminen on maisemanhoidollisesti tärkeää, ja samalla se parantaa monien kasvien, lintujen ja hyönteislajien elinmahdollisuuksia. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa silmäniloa maisemaan. Pihvikarjaa käytetään yleisesti myös kasvistoltaan herkkien luonnonsuojelualueiden hoitamiseen.
